Kaupunkihistoriaa ja ajatuksia kaupunkilapsuudesta Helsingin kaupunginmuseon ystävien 30-vuotisjuhlassa
Eilen kaupunkihistoriaa sekä ajatuksia muuttuvasta kaupunkikuvasta ja kaupunkilapsuudesta. Olin…
Pyöräilyuutisia! Toki myös nimitysuutisia. 😍😍
Tärkeä parannus Helsingin keskustan ja koko kaupungin sujuviin pyöräväyliin, tunneli radan ali Sanomatalon ja Oodin takaa Kaisaniemeen saa nimekseen Kaisantunneli. På svenska Kajsatunneln.
Tunneli sujuvoittaa merkittävästi länsi-itä -suuntaisia pyörämatkoja Helsingin keskustassa, samalla se myös rauhoittaa Rautatieaseman edustaa, mikä on hyvä kun siellä kun kävelijävirrat ovat niin suuria. Kaisantunneli on myös kävelijöille, se nopeuttaa ja luo sujuvan kävely-yhteyden keskustan läpi.
Tunnelin rakentamsta valmistellaan tällä hetkellä ja varsinaiset työt alkavat tammikuussa. Uuden yhteyden on tarkoitus olla valmis keväällä 2023. Hienoa!
www.hs.fi
Lähiaikoina ratapihalle on luvassa raidemuutoksia. Tunneli on näillä näkymin pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden käytössä vuonna 2023.No tässä yksi mun kaikkien aikojen lempikimpuista, tuo mieleen Jan Brueghel vanhemman.
Eli parasta mahdollista viikoloppua kaikki!
Ensi viikolla mietitään vuoden 2021 talousarviota, investointeja, raitiotietä ja vielä vaikka mitä. Mutta nyt voi vaan nauttia siitä on ulkona on hämmentävän lämmin.
#kukat #flowers #leikkokukat #kukkakimppu #iittalanappula
Kaupungin keskusta on kaupungin sydän, se on jollain tavalla meille kaikille yhteistä omaisuutta, jotain mikä kiinnittää meidät kaupunkiin ja sitoo meitä yhteen kaupungin asukkaina. Helsingin keskusta on jollekin Stokkan kellon alla, jollekin piknik Musiikkitalon edustan porrastetulla nurmikolla, jollekin saapuminen Kaivokadulle Rautatieaseman pääovista.
Helsingin keskustasta on viime aikoina puhuttu paljon kaupungin kehittymisen kannalta ja poikkeusvuosi, koronakriisi, on vaikuttanut keskustaan enemmän kuin moneen muuhun paikkaan. Keskustaan ja sen kehittämiseen tuntuu myös liittyvän mielikuvia ja myyttejä, joista kaikki eivät tarkemmalla lukemisella aivan pidäkään paikkaansa.
Kirjoitan tässä Helsingin keskustasta, siitä mitä ominaisuuksia sillä on, ja mitkä ovat asioita joita meidän tulisi muuttaa ja kehittää.
Aluksi, kolme huomiota nykytilasta:
1. Kun pohdimme keskustan menestymisen eväitä, ajatukset kannattaa pohjata mielikuvien sijaan tutkittuun tietoon. Keskeinen kysymys keskustan vetovoimasta puhuttaessa on se, miten keskustaan tullaan. Helsingin keskustaan suuntautuvasta asioinnista tehty tutkimus osoittaa, että suurin osa Helsingin keskustaan suuntautuvista asiointimatkoista tehdään joukkoliikenteellä. Joukkoliikenteellä saapuu miltei kolme neljäsosaa kaikista keskustassa asioivista. Joukkoliikenne tuo yrittäjien kassoihin myös ylivoimaisen enemmistön keskustan kokonaisliikevaihdosta: noin 60-71 % riippuen kauppa- ja palvelutyypistä. Tutkimuksesta selviää myös, että nuoret aikuiset asioivat Helsingin keskustassa keskimäärin vanhempia ikäryhmiä useammin. Sukupuolten välillä ei eroa ole.
Keskustelu Helsingin keskustan tulevaisuudesta on pyörinyt paljon kivijalkaliikkeiden ympärillä. Katutason erikoiskauppoihin liikutaan ylivoimaisesti tyypillisimmin joukkoliikenteellä, näin tekee vajaa kolme neljäsosaa ihmisistä. Huomionarvoista on kuitenkin se, että vähintään kerran viikossa katutason erikoistavarakaupoissa asioivien keskuudessa korostuu joukkoliikenteen jälkeen kävely. Kävelijöitä on usein kivijalkaliikkeissä asioivien joukossa huomattavasti enemmän kuin muissa tutkituissa keskustassa asioivissa ryhmissä. Tämä osoittaa, että viihtyisä kävely-ympäristö on nimenomaan kivijalkayrittäjien etu, kun käveltävä ympäristö saa ihmiset piipahtamaan näyteikkunan houkuttelemana spontaanisti liikkeisiin.
2. Helsingin keskusta on koko maan tärkein työpaikka-alue, eikä minnekään muualle Suomessa ei ole niin helppo niin monen ihmisen tulla. Keskusta ja kantakaupunki muodostavat koko koko maan ylivoimaisesti vahvimman elinkeinoalueen. Tällä hetkellä rakenteilla olevista toimistoista, liiketiloista ja hotelleista ylivoimainen valtaosa sijoittuu Helsingin kantakaupunkiin. Kiinnostus ja vetovoima on keskusta-alueella on siis yhä maan suurinta.
3. Helsingin matkailu on ollut koronakriisin isoimpia kärsijöitä. Kaupungin matkailu nojaa vahvasti kansainvälisiin asiakkaisiin sekä työperäiseen matkustamiseen. Ja Helsinki on kokoluokaltaan täysin omassa luokassaan. Matkailun poikkeuksellinen tilanne näkyy itsestään selvästi myös Helsingin ydinkeskustan katukuvassa, jonka ostoskaduilta turistit ovat kadonneet. Tilanteen palautuminen normaaliksi kestänee vielä pitkään.
Mitä kaupungin tulee siis tehdä elävän keskustan eteen?
Ensinnäkin, uusien asuntojen mahdollistaminen erityisesti toimistokäytössä olleista rakennuksista ja uuden, tähän päivään sopivan toimitilan kaavoittaminen. Työpaikat ja asukkaat yhdessä edistävät elävyyttä.
Toiseksi, keskustan saavutettavuus ei ole nollasummapeli tai tullut maksimiinsa. Keskustaan saapumista on mahdollista lisätä, helpoimmin joukkoliikennettä parantamalla. Esimerkiksi uusien raidehankkeiden myötä on arvioitu, että keskustaan saapuvien ihmisten määrä lisääntyy kun ne valmistuvat. Tämänkin jälkeen myös autolla pääsee keskustaan. Myös viihtyisyyden lisääminen lisää keskustaan saapuvien määrää.
Yksityisautoilusta osa on hyvin tarpeellista ja osa sellaista, jolle on vaihtoehtoja. Sen sijaan että ohjaamme ihmisiä ajamaan omalla autollaan Helsingin ydinkeskustan ja niemen läpi, voidaan ajatella, että autoaan tarvitsevalle autoilijalle paras ystävä on se toinen autoilija, joka päättääkin kulkea matkansa joukkoliikenteellä, kävellen tai pyöräillen. Siksikin autoilun vaihtoehdoista tulee tehdä houkuttelevia mahdollisimman monelle. Tällöin myös keskustan saavutettavuus autolla säilyy.
Kolmanneksi: me tarvitsemme lisää viihtyisyyttä, lisää syitä viettää aikaa keskustassa ja pysähdellä siellä spontaanisti. kävelykeskustan mietitty laajentaminen ja käveltävän keskustan ulottaminen pidemmälle tekisivät keskustasta viihtyisämmän ja vetovoimaisemman. Emme voi täydellisesti ennustaa verkkokaupan kehitystä, mutta voimme olla tekemässä paikkoja joissa ihmiset viihtyvät. Tapahtumat, elämykset, kulttuuri, paikat hengailla ovat tarpeellisia. Senaatintori oli tänä kesänä hyvä esimerkki paikasta jossa viihdyttiin - aukion ympäristö ei myöskään enää ollut bussiparkkipaikka. Myös muut väliaikaiset asiat kuten parklet-terassit ja kesäkävelykadut tekisivät keskustasta yhä enemmän paikan, jossa ihminen mielellään viettää aikaa. Lisää tätä siis.
Me tarvitsemme lisää viihtyisyyttä ja elinvoimaa, mutta vähemmän ruuhkia ja päästöjä. Parhaita asioita, joita olemme tehneet keskustassa viime vuosina ovat mm. Oodi ja Amos Rex. Keskustan tarkoitus ei ole olla kauppakeskus, sinne tullaan monista eri syistä. Viihtyisyys ja monipuolisuus tekevät keskustasta sen, mitä kauppakeskukset eivät ole. Satsataan siihen.
Nyt on aika siirtää turkistarhaus historiaan. Ala on ajautunut vaikeaan tilanteeseen pandemian myötä, ja nyt olisi juuri oikea hetki ilmoittaa takaraja turkistaurhaukselle ja tarjota alalla toimiville siirtymään tukea.
Yhä harvemmassa maassa petoeläintien kasvatus pienessä häkissä sopimattomissa olosuhteissa on sallittua. Suomen tulisi liittyä niiden maiden joukkoon, jotka eivät salli turkistarhausta. Eläimillä ei ole häkeissä mitään mahdollisuuksia lajityypilliseen elämään ja on erityisen surullista, että tästä toiminnasta ei edes synny vanhojen mieleikuvien muakisia lämpimiä takkeja, vaan pääasiassa koristeita ja somisteita, jotka olisi hyvin helppo korvata muilla materiaaleilla.
Ymmärryksemme eläinten kivusta, kärsimyksestä ja lajityypillisen elämän tarpeesta on kasvanut viime vuosina entisestään. Toivottavasti tämä ymmärrys saisi meidät Suomessa siirtämään kärsimystä auheuttavan tuotannon historiaan.
www.hs.fi
Vantaan varastoon jäi miljoonia ketunnahkoja, jotka tulevat myyntiin ensi kaudella, minkä seurauksena markkinoilla on ylitarjontaa ja hinnat romahtavat.Uutisia maan hallituksen budjettiriihestä!
Ilmastokriisi ei ole kadonnut mihinkään pandemian aikana. On tärkeääkin tärkeämpää, että hallitus sai tänään linjattua selkeitä päätöksiä, jotka rakentavat tietä kohti hiilineutraalia Suomea vuonna 2035.
Runsaasti päästöjä aiheuttavan ja luonnon monimuotoisuutta köyhdyttävän turpeen käyttöä vähennetään kahdella tavalla. Turpeen vero kaksinkertaistetaan ja turpeelle rakennetaan lattiahintajärjestelmä, joka takaa turpeen käytön vähenemisen myös tilanteissa joissa päästökauppa ei ohjaisi siihen riittävästi. Nämä päätökset syntyivät hallituksessa vaikean neuvottelun kautta, koska keskusta on pelännyt muutokseen liittyvää elinkeinorakenteen muutosta. Kiitos Maria Ohisalo, että olet ollut tämän tarpeellisen päätöksen aikaansaamisessa sitkeä.
Ilmastopäätöksissä tärkeä kokonaisuus koskee sähköveroa, fossiilisten lämmityspolttoaineiden verojen korottamista, suuren kokoluokan lämpöpumppuja ja päästökauppakompensaatiosta luopumista. Näillä päätöksillä muun muassa vauhditetaan siirtymää kaukolämpöön, jota ei tehdä polttamalla. Tämä kokonaisuus on ilmaston kannalta erittäin hyvä. Tärkeää on myös, että ympäristölle haitallisia tukia viimein karsitaan ja sen sijaan tuetaan mm. teollisuuden ilmastotoimia.
Tänään tehdyt päätökset auttavat siirtymää, jota Helsingissä ollaan tekemässä pois kivihiilestä. Vuonna 2024 suljettavan Hanasaaren voimalan tuottamaa lämpöä korvataan juuri investoinneilla, joissa suurilla lämpöpumpuilla on iso rooli.
Uskon että Helsingissä tehtävät ratkaisut kivihiilen korvaamiseksi polttoon perustumattomilla kestävillä ratkaisuilla auttavat myös turvetta lämmitykseen käyttäviä kaupunkeja löytämään ratkaisut pois turpeesta siirtymiseen vauhdilla.
Tänään suhtaudun toiveikkaasti siihen, että tavoitteet hiilineutraalista Helsingistä ja Suomesta saavutetaan.
Kuvassa hallituksen viisikot ministerit kuuntelevat ilmastopaneelin puheenjohtajaa Markku Ollikaista. On hienoa, että asiantuntijoiden kuunteleminen vauhditti ratkaisujen syntymistä.
Uusimmat kirjoitukset
Katso kaikkiRaideliikenne kasvaa ympäri Suomea
Raideliikenne kasvaa ympäri Suomea - ja maailmaa! Raideliikenteen osaajia ympäri…
Helsinki investoi kestäviin liikkumismuotoihin
Uutisia Helsingin liikenneinvestoinneista! Helsinki kasvaa ja investoi kestäviin liikkumismuotoihin. Tänään…
Kaupunkiympäristölautakunnan päätös keskustatunnelista
Tänään kaupunkiympäristölautakunnassa teimme merkittävän päätöksen. Kaupunkistrategian pohjalta on viimeisen kahden…
