Suomi on vasta aktivoitumassa maahanmuuton lisäämiseksi. Toisin kuin monissa muissa maissa maahanmuuton historia on meillä verrattain lyhyt ja maahanmuuttajien osuus väestöstä suhteellisen pieni.
Valitsin vaaliteemoikseni ne aiheet, joiden eteen olen tehnyt eduskunnassa paljon töitä: ekologisuus, kulttuuri, tasainen tulonjako ja globaali vastuu. Tässä vaalipäivän iloksi katsaus kampanjaani ja siihen, mitä haluan tehdä seuraavassa eduskunnassa, jos äänestätte minut uudelleen kansanedustajaksi.
Vaalikeskustelujen perusteella voisi päätellä, että kaikki puolueet ovat ilmastonsuojelun asialla. Ainakaan suurilla puolueilla yleinen ilmastonsuojelumyönteisyys ei ole siirtynyt tahdoksi todella toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Tahtoa tai toimia ei ole nähty sen paremmin eduskunnassa kuin vaalikentilläkään.
Pari viikkoa sitten lasten ja nuorten asioiden kanssa työskentelevät järjestöt antoivat puolueille omat hallitusohjelmatavoitteensa. Tilaisuudessa puolueiden edustajilta kysyttiin, ovatko he valmiita nostamaan alkoholiveroa seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Kaikki vastasivat myöntävästi. Ainakin lastensuojelua ja nuorten elämää tuntevat kansanedustajat ovat siis jo vetäneet omat johtopäätöksensä: Alkoholiveron laskemisen hinta oli lapsille ja nuorille liian kallis.
Helsingin kaupunki suunnittelee Hietaniemenkatu 5:een Töölööseen asunnottomien asuntolaa, päiväkeskusta ja ensisuojaa. Päiväkeskuksessa asunnottomat voivat peseytyä, ruokailla ja vaihtaa vaatteita. Asiakkaita odotetaan noin sataa päivittäin, ensisuojassa on yösija kuudellekymmenelle.
Rakastin lapseni ja nuorena eniten kirjoja ja lukemista. Vietin iltapäivät Rikhardinkadun kirjastossa, luin kartanoromantiikkaa, Simenonia, Kerouacia ja kahlasin läpi äitini suositteleman George Elliotin Mylly joen rannalla –tuskaepiikan.
Eräässä tämän syksyn West Wing –jaksossa yksi sivujuoni oli ryhmä lapsia, jotka vaativat lapsille oikeutta äänestää. Grillatessaan Yhdysvaltain presidentin kanslian henkilökuntaa nämä vihaiset amerikkalaislapset totesivat, että lapsista suurempi osa on köyhiä kuin väestöstä keskimäärin. Tämä on ollut totta Suomessakin vuodesta 2003 lähtien. Vielä 90-luvun alkupuolella Suomessa köyhiä lapsia oli hyvin vähän, ja lasten köyhyysaste oli […]