Onnistuneen, paljon julkista keskustelua herättäneen nimienkeruun jälkeen Turkistarhaton Suomi -kampanja luovutti eduskunnalle maamme historian ensimmäisen kansalaisaloitteen viime kesänä. Aloite eteni käsittelyyn, jossa eduskunta kävi laajan keskustelun turkiseläinten hyvinvoinnista. Eduskunta ei päätynyt kieltämään turkistarhausta, mutta keskustelussa vallitsi yksimielisyys yli puoluerajojen tarpeesta parantaa eläinten tilannetta tarhoilla nykyisestä. Lukuisat tarhauskieltoa vastustaneet edustajat toivat esiin tarpeen taata eläimille […]
Eräs yhteiskunnallinen instituutio kaipaa kipeästi uudistamista. Juuri kukaan ei ole siihen tyytyväinen. Se on byrokraattinen, tehoton eikä se kannusta ihmisiä. Silti kerta toisensa jälkeen sen uudistaminen tyssää alkuunsa. Se on suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä. Kokoomuksessakin monet tunnistavat, että nykymuodossaan sosiaaliturva aiheuttaa turhia hallinnointikuluja eikä kannusta ihmisiä töihin. Tästä syystä yhä useampi nuoremman polven kokoomuslainen kannattaakin perustuloa, tosin […]
Riikka Pelon poikkeuksellinen romaani kuvaa venäläisen runoilijan Marina Tsvetajevan ja tämän tyttären Ariadna Efronin kohtaloa 1910 – 1940 luvuilla. Romaani kulkee läpi Venäjän vallankumouksen, Tsvetajevan emigranttivuosien ja päättyy niihin vuosiin, jotka runoilija elää palattuaan Neuvostoliittoon. Euroopan viime vuosisadan ensimmäisen puoliskon ajan julma hammas luo olosuhteet, jossa äidin ja tyttären vaikea suhde puristuu poikkeuksellisen sakeaksi. Venäjän […]
“Muutama vuosikymmen sitten suurin murhe oli, että öljy loppuu ja niin piti käydä moneen kertaan tähän mennessä. Nyt kun fossiilista energiaa tuntuu löytyneen jopa vuosisadaksi, murhe onkin siitä, että jos sen polttamista nykymalliin jatketaan, loppuukin elämä ennen öljyä.” Näin puhui tasavallan presidentti Sauli Niinistö valtiopäivien avajaisissa tämän vuoden helmikuussa. Presidentti viittasi siihen, että nykytiedon valossa […]
Kun Suomessa vuonna 1994 äänestettiin siitä, liitymmekö Euroopan unioniin vai emme, Helsingin Sanomat painoi kanteensa vauvan, joka kehotti äänestämään kyllä. Tuo vauva oli minulle liikaa. Olin paininut ratkaisuni kanssa pitkään, enkä edes äänestyspäivän aamuna ollut varma siitä mitä tekisin. Jäsenyyttä vastaan painoivat mielessäni pohdinnat talouden ja vapaakaupan vallasta yli ympäristösäätelyn, yli oikeudenmukaisen verotuksen. Liittymisen puolesta […]
Helsingissä valtaosa ihmisten mukaan nimetyistä kaduista ja paikoista on saanut nimensä suurmiehiltä. On Mannerheimintietä, Lenininpuistoa, Aleksanterinkatua ja Aleksis Kiven katua. Koska paikkojen nimiä muutetaan melko harvoin, ne kuvastavat paremmin mennyttä kuin nykyisyyttä. Naisten kunniaksi paikkoja on nimetty vähän. Kirjailija, kuvataiteilija Tove Janssonin (1914 – 2001) syntymästä tulee ensi vuonna kuluneeksi sata vuotta. Tove Janssonin kunniaksi […]
Kokoomuslaiset korostavat usein, että heidän oma näkemyksensä jostain poliittisesta kysymyksestä on järkevin – kun taas muiden näkemykset ovat tunteellisia ja ideologisia. Erityisen hyvin tämä näkyy ydinvoimakeskustelussa. Mikään muu puolue ei kuitenkaan suhtaudu ydinvoimaan yhtä ideologisesti kuin kokoomus. Kokoomus ajaa ydinvoimaa tosiasioista riippumatta suurella tunteenpalolla. Periaatepäätöksestä 2002 alkunsa saanut Olkiluoto 3:n rakennusprojekti juhli viime vuonna 10-vuotispäiväänsä. […]
Euroopan parlamentilla on paljon valtaa niissä asioissa jotka ovat minulle tärkeitä. Ilmastopolitiikassa Suomi ei yksin saa aikaiseksi mitään. Tavoitteita tehdään maailmanlaajuisesti ja euroopanlaajuisesti. Seuraavat kaksi vuotta ovat ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta ratkaisevia. Seuraavassa Euroopan parlamentissa pitää olla mahdollisimman paljon niitä, jotka tunnustavat tieteelliset tosiasiat ja haluavat toimia. Suomi ei olisi koskaan kieltänyt julmia kosmetiikan eläinkokeita yksin, […]
Suomen noin 6000 saamelaisesta arviolta puolet puhuu saamea äidinkielenään. Kaikki kolme Suomessa puhuttua saamen kieltä, pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame, ovat uhanalaisia. Pohjoissaamen puhujia on noin 2000, inarinsaamella on arviolta 400 puhujaa, koltansaamella noin 300. Saamen kielten katoamisen torjumiseksi Suomi on sitoutunut saamen kielen elvyttämiseen. Monessa saamelaisperheessä on syntynyt katkos sukupolvien välillä kielen periytymisessä. Katkokset syntyivät […]
